Eilen piti sitten olla vuorossa vähän hiihtoa, mutta lenkistä tulikin paljon pidempi kuin vähän. Kamat haettiin huollosta yhden pintaan ja reppuun pakattiin makkarapaketti ja juomaa ja sitten lähdettiin sivakoimaan.
Luullut aina ettei tommonen taito katoa, mutta kyllä se vaan tuonkin homman joutui taas opettelemaan alusta. Ensimmäiset viisi kilometriä työntelin melkein pelkillä käsillä ennen kuin tajusin miten homma toimii. Lenkillä oli viisi laskua joista neljä pannutin enemmän tai vähemmän ja yhden kävelin alas. MIllään meinannut mennä kaaliin että noilla suksilla ei vaan pysty jarruttamaan, eli laskut on mentävä niin että pysyy pystyssä.
Reitiksi päätyi sitten loppu lopuksi nk. Kuontivaaran lenkki, jolla jo itsestään oli pituutta sellaiset 20 km + siihen sitten vielä päälle siirtymät tuossa Talvijärven jäällä. Kaiken kaikkiaan matkaa tuli 24km ja takaisin hotellilla oltiin vasta siinä seiskan pintaan. Noin puolessa välissä oli kahvio jonne nippa nappa ehdittiin ennen sulkemisaikaa puoli neljäksi. Siellä juotiin kahvit ja paistettiin makkarat. Paikassa oli kivan näköinen hirsipömpeli joka toimi kahvilana, aitauksessa poroja ja tulentekopaikka, jossa voi vähän makkaraa kuumentaa.
Makkaraa siinä lämmitellessä paikalle hiihti kaksi tyttöä, jotka olivat kanssa pienellä lenkillä... kertoivat kokonaismatkaksi päivän aikana tulevan semmoset 40 km :)
Lenkki meni loppupeleissä ihan hyvin ottaen huomioon että allekirjoittanut on tainnut viimeksi hiihtää armeijassa reilut 30v sitten. Vajaan kymmenen kilometrin hiihdon jälkeen sukset rupesi jotenkin olemaan hallinassa niin että niillä liukastellut miten sattuu ja tasapaino rupesi toimimaan. Mäet vaan tuntui olevan hankalia... vaikka latu oli hyvä niin silti siinä alaslaskussa pienetkin heilahtelut vei tasapainon.
Hyvää kuntoilua tuo tuntui olevan... enpä muista koska olisi viimeksi tuntunut joka lihaksessa pientä muistutusta liikuntapäivän suorituksesta :)
Loppuilta menikin sitten tyyliin sauna + ruoka + sänkyyn.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti